Ryhmä­ohjaus

Korkeakouluopiskelijoiden pitkittyneet opintoajat ja keskeyttämiset ovat olleet ongelma vuosikymmeniä. Usein mainittu syy opintopolun ongelmiin on opiskelijoiden heikko kiinnittyminen opiskeluyhteisöönsä. Yhteisöllisyyttä vahvistavat toimintamallit ja ohjatut ryhmät yksittäisen opiskelijan opintopolun tukemisessa ovat siksi nousseet tutkimus- ja kehittämistyön keskiöön. Ryhmäohjaus lisää opiskelijoiden hyvinvointia, sillä sen avulla opiskelijat

  • kiinnittyvät opinahjoonsa
  • sitoutuvat opintoihinsa
  • opiskelevat motivoituneina.

Ryhmäohjausta voidaan tarkastella myös

  • resurssinäkökulmasta; kuinka paljon ohjaajia ja ohjausaikaa on käytettävissä yksittäistä opiskelijaa kohden
  • koulutuksen laadun näkökulmasta. Tutkimusten mukaan opiskelijat arvioivat koulutuksen laatua sen mukaan, millaista tukea he ovat saaneet opintojen aikana.

Lisäksi ryhmäohjaus tukee koulutuspoliittisia linjauksia:

  • opintojen edistyminen
  • keskeyttämisten ehkäiseminen
  • monipuolisten työelämätaitojen hankkiminen opintojen aikana.

Ryhmäohjauksen pedagogiikasta

  • Ryhmäohjaus ei tarkoita samaa kuin ryhmäopetus, vaikka ne paljon toisiaan muistuttavatkin.
  • Ryhmäohjauksessa opettajasta tulee ohjaaja.
  • Ryhmän jäsenillä on aktiivinen rooli työskentelyssä.
  • Ryhmäohjaustilanteet rakentuvat erilaisten teemojen ympärille ja työskentelyssä korostuu vuorovaikutteisuus.
  • Ryhmä työskentelee suunnitelmallisesti kohti ennalta sovittua päämäärää.
  • Ohjaaja aktivoi ja käyttää erilaisia harjoituksia ryhmän tavoitteiden ja työskentelyn suuntaamiseksi.
  • Opettaja ei perinteisessä mielessä opeta, vaan ohjaa ryhmän toimintaa.
  • Työskentelyssä keskeistä on ryhmäläisten tasavertaisuus.
  • Ryhmäläiset keskustelevat ja jakavat ajatuksiaan ryhmässä.
  • Ryhmäohjauksen kantavana ajatuksena vaikuttaa vertaistukiajattelu.

Lue lisää: Mäkinen, Korhonen, Annala, Kalli, Svärd, Värri (toim.) 2011. Korkeajännityksiä. Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampere.