Tutorointi

Opiskelijatutorointi on perinteisin opintojen alkuvaiheen ryhmäohjauksen muoto
Vertaistutorointi, jossa vanhempi, yleensä saman alan opiskelija tutoroi opintojaan aloittavien opiskelijoiden pienryhmää, on korkeakouluopintojen alkuvaiheessa keskeinen ja tärkeä ryhmäohjauksen muoto.

Vertaistutoroinnin tärkein tehtävä on auttaa ensimmäisen vuoden opiskelijoita siirtymässä akateemiseen elämään. Sen piiriin kuuluu monia käytännöllisiä asioita, kuten opiskeluympäristöön, opiskelijapalveluihin ja opiskelijajärjestöihin tutustuminen, opiskelijaelämä ja sosiaalinen tuki, mutta myös opiskelukäytänteisiin ja opintoihin liittyviä asioita. Vertaistutoreiden ajatellaan sopivan tehtäväänsä hyvin, sillä he tuntevat opiskeluun liittyvät ajankohtaiset asiat ja käytännöt usein henkilökuntaa paremmin. Heillä ajatellaan siten olevan parempi kyky samaistua uusien opiskelijoiden asemaan ja ymmärtää heidän näkökulmansa. (Skaniakos, 17–18)

Kun tutorointia tutkittiin erityisesti sen ohjauksellisesta näkökulmasta, huomattiin että tutorointi on yksi korkeakoulutuksen vaikuttavimmista ohjauksen muodoista määrällisesti arvioituna. Lähes jokainen aloittava korkeakouluopiskelija osallistuu tutorointiin.

Tutorointi olisi syytä tunnustaa ohjaustyöksi ja sen sisältöihin ja muotoihin tulisi kiinnittää huomiota ohjauksellisesta näkökulmasta. Lisäksi tutorointia tulee vahvistaa ja kehittää edelleen. Kehittämistoimenpiteenä on esitetty mm. tutoroinnin jatkamista ensimmäisten viikkojen jälkeenkin, vaikkapa kevätlukukaudella ja vielä toisen opiskeluvuoden syksynä.

Tärkeää olisi oppilaitostasoilla keskustella tutortoiminnan ja tutorohjauksen sisällöistä, sillä tutorit tekevät kohtuullisen paljon myös opintojen ohjaukseksi luettavaa työtä. Tutorit voivat kertoa omista opintokokemuksistaan ja opastaa omien kokemustensa kautta, mutta vastuun varsinaisesta opinto-ohjauksesta tulee selvästi kuulua henkilöstölle.

Tutoroinnin kehittämisehdotuksissa toivottiin eniten yhteistyötä oman yksikön tai laitoksen kanssa, jotta työnjako, sisällöt ja vastuu opinto-ohjaukseen liittyvissä asioissa saataisiin selkeäksi. Yksi luonteva ratkaisu työnjakoon olisi hakea tutorille työpari henkilökunnasta. Omaopettaja tai opettajatutor, joka toimii muutoinkin uusien opiskelijoiden opintojen ohjaajana, olisi malli, joka tukisi hyvin tutoreiden työtä.

Lue lisää: Penttinen, Plihtari, Skaniakos & Valkonen (toim.) 2011. Vertaisuus voimavarana ohjauksessa. Jyväskylän yliopisto.